Adventin aikaa
Sunnuntaina vietämme ensimmäistä adventtia, joka päättyy jouluaattoon. Valmistaudumme joulunajan kirkolliseen juhlakauteen. Adventinajan jumalanpalvelusten teemat, liittyvät Jeesuksen saapumiseen maan päälle. Adventti tarkoittaa, juuri tätä Jeesuksen saapumista.
Ensimmäisenä adventtina Jeesus saapui Jerusalemiin näyttävästi, mutta nöyrästi aasin varsalla ratsastaen. Ylistämme ja iloitsemme Herramme tulosta laulamalla Hoosianna hymnin, mikä tarkoittaa ”oi auta, pelasta”.
Jeesuksen viesti meille vielä tänäänkin on: Ilm. 3: 20–22 >Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän. Sen, joka voittaa, minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niin kuin minäkin olen voittoni jälkeen asettunut Isäni kanssa hänen valtaistuimelleen. Jolla on korvat, se kuulkoon, mitä Henki sanoo seurakunnalle<.
Se, että Jeesus seisoo ovella ja kolkuttaa, kuvaa hänen henkilökohtaista lähestymistapaa sinua kohtaan.
Jos sinä kuulet hänen äänensä sydämessäsi, ja avaat oven, avaat sydämesi hänelle. Hän tulee luoksesi ja te olette erottamattomat, sinä ja Hän. Vastaanottamalla hänet omana Vapahtajana, syntiesi sovittajana, olet voittaja, joka saa palkinnokseen olla Jeesuksen kanssa iäti. Hän jakaa valtaistuimensa sinun kanssasi, koska hän on kukistanut kuoleman ja sovittanut syntisi. Isä on antanut hänelle tämän vallan, voiman ja kunnian!
Mikä on sinun suhteesi aasilla ratsastavaan Jeesukseen? Yhdytkö ylistykseen ja laulat iloiten, Hoosianna Davidin Poika… Vai onko niin, että et kuule, tai halua kuulla, kun Jeesus on ovellasi ja kolkuttaa?
Kaiken kaupallisuuden ja yltäkylläisyyden tarjoavassa ympäristössä odotamme lähestyvää joulua. Aiheellista olisi tämän vauhti huumankin keskellä hiljentyä ja kuulla sydämemme ääntä, mitä Herralla on sanottavaa.
Avaa sydämesi ovi jo tänään, että saat kokea Jeesus-lapsen ihmeellisen voiman, ilon ja rauhan vastaanottamalla rakkauden lahjan. Valmistautukaamme joulunaikaan, hiljentyen ja rukoilen Pyhän Hengen johdatusta kirkastamaan meille joulun salaisuutta.
Toivon armollista adventinaikaa sinulle ja perheellesi.
Raahen Seutu pe. 27.11.2009
sunnuntaina 29. marraskuuta 2009
sunnuntaina 11. lokakuuta 2009
ALASTONKUVIA
Alastonkuvia!
Oletko saanut viestin kännykkääsi, jossa on viesti: ”Mä näin alastonkuvia susta netissä”?? Sinällään harmiton viesti, herättää hämmentäviä ajatuksia viestin saajalle. Minustako alastonkuvia? Miten se on mahdollista? Minkälaisia kuvia siellä on minusta? Kuka niitä on sinne laittanut jne.? Kysymykset osoittavat viestin aitouden. Netissä pyörivät Facebook ym. nettisivut, joissa on laittamiamme kuvia ystäviemme nähtäväksi. Ne ovat vapaasti käytettävissä ja muokattavissa, joten kuvistamme voidaan tehdä vaikka alastonkuvia.
Alastomuus on intiimi asia ja haluamme suojata itseämme. Vaikkakin suomalainen saunakulttuuri on suvainnut alastomuuden luonnollisena osana ihmisenä olemista. Emme halua näyttäytyä alasti kaikille. Suojaamme itseämme vaatteilla ja koristelemme ihoa monella tapaa.
Raamattukin puhuu alastomuudesta, jo heti 1 Mooseksen kirjassa, kun Aatami ja Eeva ovat paratiisissa. Jumala loi heidät alastomiksi elämään paratiisissa ilman häpeää, 1 Moos. 2:25. Mutta heidän syntiinlankeemuksensa seurauksesta, alastomuus tuotti heille häpeää, minkä vuoksi he lymysivät Jumalaa paratiisissa, 1 Moos. 3:1-8.
Heidän synninteostaan seurasi syyllisyyttä tunteva omatunto, josta nousi häpeäntunne. Tämän vuoksi he verhosivat itsensä viikunapuun lehdillä, ja pakenivat Jumalan kasvojen edestä puiden taakse. Se oli ”rikoksiin ja synteihin” kuolemista ja Jumalasta eroon joutumista. Jesajakin puhuu tästä 59:2.
Jumalalla oli suunnitelma syntiin langenneille, ihmisen pelastumiseksi: ”Vaimon siemen” 1 Moos. 3:15, Hebr. 2:14. Jumala ajoi heidät pois Edenin paratiisista viljelemään maata, josta hänet oli luotu (Jumala loi Aatamin maantomusta), 1 Moos. 3:16–24. Tätä paratiisin jälkeistä elämää me elämme.
Meidän on tehtävä parannus ja ”riisuttava” omatekoiset viikunapuun lehdet, että voimme lähestyä Jumalaa. Jeesuksen ristiuhrin ja veren kautta voimme vastaanottaa ”vanhurskauden” puvun, jonka Jumala on meille valmistanut, 1 Moos. 3:21.
Kiitä ja ylistä Jumalaa tästä lahjasta ja siitä, että armosta saamme olla osallisia ikuisen elämän toivosta. Syntisinä kuolemme ja armosta pelastumme, Jeesuksen sovitustyön tähden!
Raahen Seutu Viikonvaihteeksi palsta pe. 9.10.2009
Oletko saanut viestin kännykkääsi, jossa on viesti: ”Mä näin alastonkuvia susta netissä”?? Sinällään harmiton viesti, herättää hämmentäviä ajatuksia viestin saajalle. Minustako alastonkuvia? Miten se on mahdollista? Minkälaisia kuvia siellä on minusta? Kuka niitä on sinne laittanut jne.? Kysymykset osoittavat viestin aitouden. Netissä pyörivät Facebook ym. nettisivut, joissa on laittamiamme kuvia ystäviemme nähtäväksi. Ne ovat vapaasti käytettävissä ja muokattavissa, joten kuvistamme voidaan tehdä vaikka alastonkuvia.
Alastomuus on intiimi asia ja haluamme suojata itseämme. Vaikkakin suomalainen saunakulttuuri on suvainnut alastomuuden luonnollisena osana ihmisenä olemista. Emme halua näyttäytyä alasti kaikille. Suojaamme itseämme vaatteilla ja koristelemme ihoa monella tapaa.
Raamattukin puhuu alastomuudesta, jo heti 1 Mooseksen kirjassa, kun Aatami ja Eeva ovat paratiisissa. Jumala loi heidät alastomiksi elämään paratiisissa ilman häpeää, 1 Moos. 2:25. Mutta heidän syntiinlankeemuksensa seurauksesta, alastomuus tuotti heille häpeää, minkä vuoksi he lymysivät Jumalaa paratiisissa, 1 Moos. 3:1-8.
Heidän synninteostaan seurasi syyllisyyttä tunteva omatunto, josta nousi häpeäntunne. Tämän vuoksi he verhosivat itsensä viikunapuun lehdillä, ja pakenivat Jumalan kasvojen edestä puiden taakse. Se oli ”rikoksiin ja synteihin” kuolemista ja Jumalasta eroon joutumista. Jesajakin puhuu tästä 59:2.
Jumalalla oli suunnitelma syntiin langenneille, ihmisen pelastumiseksi: ”Vaimon siemen” 1 Moos. 3:15, Hebr. 2:14. Jumala ajoi heidät pois Edenin paratiisista viljelemään maata, josta hänet oli luotu (Jumala loi Aatamin maantomusta), 1 Moos. 3:16–24. Tätä paratiisin jälkeistä elämää me elämme.
Meidän on tehtävä parannus ja ”riisuttava” omatekoiset viikunapuun lehdet, että voimme lähestyä Jumalaa. Jeesuksen ristiuhrin ja veren kautta voimme vastaanottaa ”vanhurskauden” puvun, jonka Jumala on meille valmistanut, 1 Moos. 3:21.
Kiitä ja ylistä Jumalaa tästä lahjasta ja siitä, että armosta saamme olla osallisia ikuisen elämän toivosta. Syntisinä kuolemme ja armosta pelastumme, Jeesuksen sovitustyön tähden!
Raahen Seutu Viikonvaihteeksi palsta pe. 9.10.2009
torstaina 9. heinäkuuta 2009
Ole armollinen
Kesä on hyvällä alulla ja monilla loma alkanut. Kirkkovuodessa olemme edenneet aiheeseen, jossa meitä kehotetaan olemaan armahtavaisia toinen toisiamme kohtaan. Mitä se oikeastaan tarkoittaa? Ja miksi minun pitäisi olla armollinen?
Raamattu puhuu paljon armollisuudesta. Jeesuksen olemuksessa täyttyi armollisuus ja rakkaus, hänen täyttäessään Jumalan tahdon. Jeesus rakasti syntisiä ihmisiä ja antoi henkensä meidän edestämme. Hän ylösnousi kuolleista, jotta sinulla olisi iankaikkinen elämä Jumalan yhteydessä.
Meidän tulisi Jeesuksen tavoin olla armahtavia, tukien ja auttaen toisiamme kohti hyviä asioita. Persoonalliset heikkoutemme näkyvät meissä eritavalla, Room. 14: 13–19 Paavali puhuu seuraavia asioita, joka koskettavat meitä tänäänkin.
”Älkäämme siis enää tuomitko toisiamme. Katsokaa sen sijaan, ettette saata veljeänne kompastumaan ja kaatumaan. Herraan Jeesukseen luottaen tiedän varmasti, ettei mikään ole sinänsä epäpuhdasta. Mutta jos joku pitää jotakin epäpuhtaana, hänelle se on epäpuhdasta. Jos veljesi pahastuu ruoastasi, et enää ole noudattanut rakkauden vaatimuksia. Älä saata ruoallasi perikatoon sitä, jonka vuoksi Kristus on kuollut. Älkää antako aihetta pilkata sitä hyvää, minkä olette saaneet. Jumalan valtakunta ei ole syömistä eikä juomista, vaan vanhurskautta, rauhaa ja iloa, jotka Pyhä Henki antaa. Joka tällä tavoin palvelee Kristusta, on Jumalalle mieleen ja saa ihmistenkin arvonannon.
Pyrkikäämme siis rakentamaan rauhaa ja vahvistamaan toisiamme.”
Meitä monia vaivaa hyvinvointi yhteiskuntamme sosiaalinen juoma- ja ruokakulttuuri, jonka seurauksena joudutaan kiusauksiin näiden suhteen. Ruuasta ja juomasta, jotka on tarkoitettu meille ravinnoksi, onkin tullut meille epäjumala, nämä aiheuttavat meille ongelmia ja sairauksia. Epäterveellisestä elämäntavasta on syntymässä myös yhteiskunnallinen ongelma.
Erinäisistä syistä voimme altistaa itseämme ja toisiamme erilaisiin kiusauksiin. Ja ruoka on yksi niistä, jota mm. tässä raamatunkohdassa puhutaan. Elämä on muutakin, kuin syömistä ja juomista. Meidän tulee etsiä vanhurskautta, rauhaa ja iloa, jota Pyhä Henki antaa. Tie tähän löytyy Jeesuksen armosta ja rakkaudesta. Opi tuntemaan itsesi ja lähimmäisesi, ettette vähättele heikkouksianne ja kompastu niihin. Tietoisiin valintoihin voit vaikuttaa, tartu tähän vaikutusvaltaan, ja palvele ilolla Kristusta tässäkin, joka on ensin armahtanut meitä.
Kuulkaamme Paavalin kehotuksia, toistemme parhaaksi, ja siunausta sinulle tähän palvelutehtävään Jeesuksen tähden.
Julkaistu Raahen Seudussa viikonvaihteeksi palstalla 3.7.2009
Raamattu puhuu paljon armollisuudesta. Jeesuksen olemuksessa täyttyi armollisuus ja rakkaus, hänen täyttäessään Jumalan tahdon. Jeesus rakasti syntisiä ihmisiä ja antoi henkensä meidän edestämme. Hän ylösnousi kuolleista, jotta sinulla olisi iankaikkinen elämä Jumalan yhteydessä.
Meidän tulisi Jeesuksen tavoin olla armahtavia, tukien ja auttaen toisiamme kohti hyviä asioita. Persoonalliset heikkoutemme näkyvät meissä eritavalla, Room. 14: 13–19 Paavali puhuu seuraavia asioita, joka koskettavat meitä tänäänkin.
”Älkäämme siis enää tuomitko toisiamme. Katsokaa sen sijaan, ettette saata veljeänne kompastumaan ja kaatumaan. Herraan Jeesukseen luottaen tiedän varmasti, ettei mikään ole sinänsä epäpuhdasta. Mutta jos joku pitää jotakin epäpuhtaana, hänelle se on epäpuhdasta. Jos veljesi pahastuu ruoastasi, et enää ole noudattanut rakkauden vaatimuksia. Älä saata ruoallasi perikatoon sitä, jonka vuoksi Kristus on kuollut. Älkää antako aihetta pilkata sitä hyvää, minkä olette saaneet. Jumalan valtakunta ei ole syömistä eikä juomista, vaan vanhurskautta, rauhaa ja iloa, jotka Pyhä Henki antaa. Joka tällä tavoin palvelee Kristusta, on Jumalalle mieleen ja saa ihmistenkin arvonannon.
Pyrkikäämme siis rakentamaan rauhaa ja vahvistamaan toisiamme.”
Meitä monia vaivaa hyvinvointi yhteiskuntamme sosiaalinen juoma- ja ruokakulttuuri, jonka seurauksena joudutaan kiusauksiin näiden suhteen. Ruuasta ja juomasta, jotka on tarkoitettu meille ravinnoksi, onkin tullut meille epäjumala, nämä aiheuttavat meille ongelmia ja sairauksia. Epäterveellisestä elämäntavasta on syntymässä myös yhteiskunnallinen ongelma.
Erinäisistä syistä voimme altistaa itseämme ja toisiamme erilaisiin kiusauksiin. Ja ruoka on yksi niistä, jota mm. tässä raamatunkohdassa puhutaan. Elämä on muutakin, kuin syömistä ja juomista. Meidän tulee etsiä vanhurskautta, rauhaa ja iloa, jota Pyhä Henki antaa. Tie tähän löytyy Jeesuksen armosta ja rakkaudesta. Opi tuntemaan itsesi ja lähimmäisesi, ettette vähättele heikkouksianne ja kompastu niihin. Tietoisiin valintoihin voit vaikuttaa, tartu tähän vaikutusvaltaan, ja palvele ilolla Kristusta tässäkin, joka on ensin armahtanut meitä.
Kuulkaamme Paavalin kehotuksia, toistemme parhaaksi, ja siunausta sinulle tähän palvelutehtävään Jeesuksen tähden.
Julkaistu Raahen Seudussa viikonvaihteeksi palstalla 3.7.2009
perjantaina 15. toukokuuta 2009
Rukous
Sunnuntain kirkkoteksti valaisee meille mitä rukous on, ja mitä lupauksia siihen liittyy.
Rukoukseen sisältyy monenlaisia odotuksia, myös toiveita. Raamattu puhuu paljon rukoilevista pyhistä. Evankeliumeissa Jeesus puhuu ja opettaa meitä rukoilemaan. Josta tärkein rukous on Isä meidän, Matt. 6: 5.13.
Valtaosa ihmisistä sanoo rukoilevansa joskus. Hyvä näin. Mutta on myös tärkeä tietää kenelle rukous on kohdistettu, että rukous tulee kuulluksi.
Jeesus puhuu tästä Joh. 16: 23–24, kun hän sanoo opetuslapsilleen:
"Totisesti, totisesti: mitä ikinä te pyydätte Isältä minun nimessäni, sen hän antaa teille. Tähän asti te ette ole pyytäneet mitään minun nimessäni. Pyytäkää, niin te saatte, ja teidän ilonne on täydellinen.
Toinen Jeesuksen antama esimerkki rukouksesta, Luuk. 11: 9-13.
Niinpä sanon teille: Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä pyytävä saa, etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan. Ei kai kukaan teistä ole sellainen isä, että antaa pojalleen käärmeen, kun poika pyytää kalaa? Tai skorpionin, kun hän pyytää munaa? Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin totta kai teidän Isänne paljon ennemmin antaa taivaasta Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä pyytävät."
Paavali puhuu roomalaisille Room. 8: 24–28, pelastumisemme toivosta.
Meidät on pelastettu, se on varma toivomme. Mutta toivo, jonka jo näkee täyttyneen, ei enää ole toivo. Kukapa toivoo sellaista, minkä jo näkee! Jos taas toivomme jotakin mitä emme näe, me myös odotamme sitä kärsivällisesti.
Myös Henki auttaa meitä, jotka olemme heikkoja. Emmehän tiedä, miten meidän tulisi rukoilla, että rukoilisimme oikein. Henki itse kuitenkin puhuu meidän puolestamme sanattomin huokauksin. Ja hän, joka tutkii sydämet, tietää mitä Henki tarkoittaa, sillä Henki puhuu Jumalan tahdon mukaisesti pyhien puolesta. Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa, ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen.
Rukoilkaamme vielä yhdessä seuraava rukous:
Taivaallinen Isämme, sinä olet luvannut kuulla rukouksemme.
Anna meille rukouksen Henki, niin ettemme vain puhuisi vaan myös kuuntelisimme,
mitä sinä tahdot meille sanoa.
Tyhjennä meidät kaikesta omastamme, jotta voisimme ottaa vastaan anteeksiantamuksen ja uskaltaisimme elää rakkautesi varassa.
Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen,
meidän Herramme tähden.
Teksti Viikonvaihteeksi pe 15.5.2009
Rukoukseen sisältyy monenlaisia odotuksia, myös toiveita. Raamattu puhuu paljon rukoilevista pyhistä. Evankeliumeissa Jeesus puhuu ja opettaa meitä rukoilemaan. Josta tärkein rukous on Isä meidän, Matt. 6: 5.13.
Valtaosa ihmisistä sanoo rukoilevansa joskus. Hyvä näin. Mutta on myös tärkeä tietää kenelle rukous on kohdistettu, että rukous tulee kuulluksi.
Jeesus puhuu tästä Joh. 16: 23–24, kun hän sanoo opetuslapsilleen:
"Totisesti, totisesti: mitä ikinä te pyydätte Isältä minun nimessäni, sen hän antaa teille. Tähän asti te ette ole pyytäneet mitään minun nimessäni. Pyytäkää, niin te saatte, ja teidän ilonne on täydellinen.
Toinen Jeesuksen antama esimerkki rukouksesta, Luuk. 11: 9-13.
Niinpä sanon teille: Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä pyytävä saa, etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan. Ei kai kukaan teistä ole sellainen isä, että antaa pojalleen käärmeen, kun poika pyytää kalaa? Tai skorpionin, kun hän pyytää munaa? Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin totta kai teidän Isänne paljon ennemmin antaa taivaasta Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä pyytävät."
Paavali puhuu roomalaisille Room. 8: 24–28, pelastumisemme toivosta.
Meidät on pelastettu, se on varma toivomme. Mutta toivo, jonka jo näkee täyttyneen, ei enää ole toivo. Kukapa toivoo sellaista, minkä jo näkee! Jos taas toivomme jotakin mitä emme näe, me myös odotamme sitä kärsivällisesti.
Myös Henki auttaa meitä, jotka olemme heikkoja. Emmehän tiedä, miten meidän tulisi rukoilla, että rukoilisimme oikein. Henki itse kuitenkin puhuu meidän puolestamme sanattomin huokauksin. Ja hän, joka tutkii sydämet, tietää mitä Henki tarkoittaa, sillä Henki puhuu Jumalan tahdon mukaisesti pyhien puolesta. Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa, ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen.
Rukoilkaamme vielä yhdessä seuraava rukous:
Taivaallinen Isämme, sinä olet luvannut kuulla rukouksemme.
Anna meille rukouksen Henki, niin ettemme vain puhuisi vaan myös kuuntelisimme,
mitä sinä tahdot meille sanoa.
Tyhjennä meidät kaikesta omastamme, jotta voisimme ottaa vastaan anteeksiantamuksen ja uskaltaisimme elää rakkautesi varassa.
Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen,
meidän Herramme tähden.
Teksti Viikonvaihteeksi pe 15.5.2009
torstaina 26. maaliskuuta 2009
Kohti syvää paastonaikaa
Kirkkovuodessa olemme edenneet vaiheeseen, jossa ollaan valmistautumassa syvään paastonaikaan. Syvä paastonaika johdattaa ja valmistaa meitä pääsiäisen huipputapahtumaan. On enää pari viikkoa Jeesuksen ristinkuolemaan liittyviin seurauksiin.
Paastonajan tarkoitus on pysäyttää meitä, miettimään kiintymystämme maailmaan, katua syntejämme, ja näin palata täyttämään Jumalan tahtoa. Meidän tulee myös tutkia Jumalan pyhyyttä ja rakkautta, joka näkyy Kristuksen kärsimyksessä ja kuolemassa (Luuk. 2:34).
Kun paastoamme, voimme yksinkertaistaa elämäntapojamme ja ruokailutottumuksiamme. Jotta ajatukset kohdistuisivat Kristuksen kärsimykseen, ja siihen mitä hän teki ristinkuolemallaan meidän puolestamme.
Hiljentyminen ja pysähtyminen voi olla vaikeaa. Rukouksin voit kuitenkin lähestyä Jumalaa. Pyytäen apua ja voimaa, hillitä mielitekojasi, sekä viisautta hallita ajatuksiasi. Pyhä Henki johdattaa sinua tässä, kun pyydät sitä häneltä. Pyhän Hengen tehtävä on myös, johdattaa sinua lähemmäs Kristuksen tuntemista, sekä kasvattaa sinua vastuullisempaan elämään, huomioimaan omat ja toinen toistemme tarpeet.
Jeesuskin paastosi esim. automaassa ollessaan 40 päivän ajan, (Mt. 4:2). Paastoaminen on yksi hyvä tapa oppia hillitsemään mielihaluja, se kasvattaa myös itsekuria, niin hengellisesti, kuin ruumiillisesti, (1 Kor. 9:27). Jokainen voi paastota niin kuin parhaaksi näkee, siihen ei ole sääntöä (Gal. 5:18). Kuitenkin niin, että se tapahtuu rukouksen hengessä, etkä tee siitä numeroa. Jumala kyllä siunaa sinut, (Mt. 6:16–18). Paaston vaikutuksesta olet avoimempi kuulemaan Hänen ääntää, ja kokemaan Hänen pyhää läsnäoloaan elämässäsi. Uskosi vahvistuu, sekä luottamus Herraan ja hänen vastauksiinsa, kasvaa paastolla ja rukouksella.
Itsekeskeinen elämäntapa ja synnilliset ajatukset murehduttavat Pyhää Henkeä. Peilaa ajatuksiasi ja tekojasi sanaan, mitä näet ja löydät sieltä? Ovatko ne ristiriidassa, vai sopusoinnussa? Mitä Henki sinulle niistä sanoo?
Katso Kristukseen, Jumalan Karitsaan, joka pois ottaa maailman synnit, (Jh. 1:29). Hän on täydellinen, tähän Jumala on mielistynyt. Jeesuksen tähden Jumala ei katso syntejäsi, vaan antaa ne sinulle anteeksi niin halutessasi. Hän sanoo, ne ovat sovitetut! Kiitä ja ylistä Jumalaa, tästä suuresta sovituksesta ja anteeksiantamuksen lahjasta, jonka saat osaksesi armosta. Paastonajan salaisuus kirkastukoon sinulle Jeesuksen kunniaksi.
Viikonvaihteeksi palstalla 27.3.2009
Raahen Seudussa
Kirkkovuodessa olemme edenneet vaiheeseen, jossa ollaan valmistautumassa syvään paastonaikaan. Syvä paastonaika johdattaa ja valmistaa meitä pääsiäisen huipputapahtumaan. On enää pari viikkoa Jeesuksen ristinkuolemaan liittyviin seurauksiin.
Paastonajan tarkoitus on pysäyttää meitä, miettimään kiintymystämme maailmaan, katua syntejämme, ja näin palata täyttämään Jumalan tahtoa. Meidän tulee myös tutkia Jumalan pyhyyttä ja rakkautta, joka näkyy Kristuksen kärsimyksessä ja kuolemassa (Luuk. 2:34).
Kun paastoamme, voimme yksinkertaistaa elämäntapojamme ja ruokailutottumuksiamme. Jotta ajatukset kohdistuisivat Kristuksen kärsimykseen, ja siihen mitä hän teki ristinkuolemallaan meidän puolestamme.
Hiljentyminen ja pysähtyminen voi olla vaikeaa. Rukouksin voit kuitenkin lähestyä Jumalaa. Pyytäen apua ja voimaa, hillitä mielitekojasi, sekä viisautta hallita ajatuksiasi. Pyhä Henki johdattaa sinua tässä, kun pyydät sitä häneltä. Pyhän Hengen tehtävä on myös, johdattaa sinua lähemmäs Kristuksen tuntemista, sekä kasvattaa sinua vastuullisempaan elämään, huomioimaan omat ja toinen toistemme tarpeet.
Jeesuskin paastosi esim. automaassa ollessaan 40 päivän ajan, (Mt. 4:2). Paastoaminen on yksi hyvä tapa oppia hillitsemään mielihaluja, se kasvattaa myös itsekuria, niin hengellisesti, kuin ruumiillisesti, (1 Kor. 9:27). Jokainen voi paastota niin kuin parhaaksi näkee, siihen ei ole sääntöä (Gal. 5:18). Kuitenkin niin, että se tapahtuu rukouksen hengessä, etkä tee siitä numeroa. Jumala kyllä siunaa sinut, (Mt. 6:16–18). Paaston vaikutuksesta olet avoimempi kuulemaan Hänen ääntää, ja kokemaan Hänen pyhää läsnäoloaan elämässäsi. Uskosi vahvistuu, sekä luottamus Herraan ja hänen vastauksiinsa, kasvaa paastolla ja rukouksella.
Itsekeskeinen elämäntapa ja synnilliset ajatukset murehduttavat Pyhää Henkeä. Peilaa ajatuksiasi ja tekojasi sanaan, mitä näet ja löydät sieltä? Ovatko ne ristiriidassa, vai sopusoinnussa? Mitä Henki sinulle niistä sanoo?
Katso Kristukseen, Jumalan Karitsaan, joka pois ottaa maailman synnit, (Jh. 1:29). Hän on täydellinen, tähän Jumala on mielistynyt. Jeesuksen tähden Jumala ei katso syntejäsi, vaan antaa ne sinulle anteeksi niin halutessasi. Hän sanoo, ne ovat sovitetut! Kiitä ja ylistä Jumalaa, tästä suuresta sovituksesta ja anteeksiantamuksen lahjasta, jonka saat osaksesi armosta. Paastonajan salaisuus kirkastukoon sinulle Jeesuksen kunniaksi.
Viikonvaihteeksi palstalla 27.3.2009
Raahen Seudussa
maanantaina 9. helmikuuta 2009
Jeesus on maailman valo!
Sunnuntain kirkkoteksti johdattaa meidät temppeliin, jossa Simeon ylistää Jumalaa pelastuksesta, ja siunaa Jeesus -lapsen ja vanhemmat. Hän oli jo iäkäs, ja odotti Jumalan hänelle antamaa lupausta, Israelin lohdutuksesta.
Maria ja Josef olivat viemässä Jeesus -lasta ympärileikattavaksi, juutalaisen tavan mukaan, (niin kuin Mooseksen laissa sanotaan Luuk. 2:22.23). Pyhän Hengen johdatuksesta, Simeon tuli temppeliin, ja kohtasi siellä Jeesuksen vanhemmat ja lapsen. Hän otti lapsen käsivarsilleen ja ylisti Jumalaa, mitä hän silmillään oli nähnyt, pelastuksen jonka Jumala on kaikille kansoille valmistanut, valon joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden joka loistaa kansalleen Israelille.
Simeonin kokemukset antavat lohdutusta ja valoa kristityn elämään. Jumala on voimallinen täyttämään kaikki lupauksensa, tänäkin päivänä. Rukouksiimme vastataan, kun sen aika on. Vastausta odottaessamme emme saa väsyä, vaan uskoa rukouksen voimaan ja mahdollisuuteen, jota sana meille niistä lupaa. Saamme aikanaan ylistää Jumalaa pelastuksesta ja lupauksien täyttymisestä, kuten Simeon teki. Hän sai rauhan sielulleen, nähtyään Jumalan lupauksen täyttyneen.
Jos me kuljemme pimeässä, eikä meillä ole toivoa, olemme täysin hukassa. Pimeässä kulkeminen on elämää ilman pelastusta Kristuksessa. Jeesus on valon tuoja, kuten hän itsestään todistaa.
Jeesuksen huoli ihmisistä ja heidän pelastumisestaan oli konkreetista, vielä ennen hänen ylösnousemustaan. Kun hän puhui valon merkityksestä, Joh. 12: 35–36.
Jeesus sanoi: "Vielä hetken aikaa valo on teidän keskellänne. Kulkekaa niin kauan kuin teillä on valo, ettei pimeys saisi teitä valtaansa. Joka kulkee pimeässä, ei tiedä, minne on menossa. Niin kauan kuin teillä on valo, uskokaa valoon, jotta teistä tulisi valon lapsia." Tämän sanottuaan Jeesus lähti ja poistui heidän näkyvistään.
Jeesuksen todistus, ja sana on totta. Elämä pimeydessä, on elämää ilman suuntaa ja päämäärää. Elämä valossa, on elämää toivosta, Jumalan lupauksien täyttymisestä.
Kun uskomme valoon, olemme valon lapsia, ja valo loistaa meissä, niin kauan, kun me siinä vaellamme. Pidä huoli itsestäsi, ja elämästäsi, että se kulkee kohti valoa. Toivon sinulle siunausta ja Pyhän Hengen johdatusta tähän.
Viikonvaihteeksi palstaan pe. 6.2.2009
Sunnuntain kirkkoteksti johdattaa meidät temppeliin, jossa Simeon ylistää Jumalaa pelastuksesta, ja siunaa Jeesus -lapsen ja vanhemmat. Hän oli jo iäkäs, ja odotti Jumalan hänelle antamaa lupausta, Israelin lohdutuksesta.
Maria ja Josef olivat viemässä Jeesus -lasta ympärileikattavaksi, juutalaisen tavan mukaan, (niin kuin Mooseksen laissa sanotaan Luuk. 2:22.23). Pyhän Hengen johdatuksesta, Simeon tuli temppeliin, ja kohtasi siellä Jeesuksen vanhemmat ja lapsen. Hän otti lapsen käsivarsilleen ja ylisti Jumalaa, mitä hän silmillään oli nähnyt, pelastuksen jonka Jumala on kaikille kansoille valmistanut, valon joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden joka loistaa kansalleen Israelille.
Simeonin kokemukset antavat lohdutusta ja valoa kristityn elämään. Jumala on voimallinen täyttämään kaikki lupauksensa, tänäkin päivänä. Rukouksiimme vastataan, kun sen aika on. Vastausta odottaessamme emme saa väsyä, vaan uskoa rukouksen voimaan ja mahdollisuuteen, jota sana meille niistä lupaa. Saamme aikanaan ylistää Jumalaa pelastuksesta ja lupauksien täyttymisestä, kuten Simeon teki. Hän sai rauhan sielulleen, nähtyään Jumalan lupauksen täyttyneen.
Jos me kuljemme pimeässä, eikä meillä ole toivoa, olemme täysin hukassa. Pimeässä kulkeminen on elämää ilman pelastusta Kristuksessa. Jeesus on valon tuoja, kuten hän itsestään todistaa.
Jeesuksen huoli ihmisistä ja heidän pelastumisestaan oli konkreetista, vielä ennen hänen ylösnousemustaan. Kun hän puhui valon merkityksestä, Joh. 12: 35–36.
Jeesus sanoi: "Vielä hetken aikaa valo on teidän keskellänne. Kulkekaa niin kauan kuin teillä on valo, ettei pimeys saisi teitä valtaansa. Joka kulkee pimeässä, ei tiedä, minne on menossa. Niin kauan kuin teillä on valo, uskokaa valoon, jotta teistä tulisi valon lapsia." Tämän sanottuaan Jeesus lähti ja poistui heidän näkyvistään.
Jeesuksen todistus, ja sana on totta. Elämä pimeydessä, on elämää ilman suuntaa ja päämäärää. Elämä valossa, on elämää toivosta, Jumalan lupauksien täyttymisestä.
Kun uskomme valoon, olemme valon lapsia, ja valo loistaa meissä, niin kauan, kun me siinä vaellamme. Pidä huoli itsestäsi, ja elämästäsi, että se kulkee kohti valoa. Toivon sinulle siunausta ja Pyhän Hengen johdatusta tähän.
Viikonvaihteeksi palstaan pe. 6.2.2009
Meille on syntynyt Vapahtaja!
Hän on Kristus, herra. Tämä on merkkinä teille. te löydätte lapsen, joka makaa kapaloitna seimessä. "Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen; Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa, Luuk 2:1-20.
Enkelin ilmoitaa meille Joulun sanoma. Sanomaa seimen lapsesta, joka on olea meidän kaikkien Vapahtaja. Tätä suurta syntymä juhlaa olemme juhlistamassa, jokainen omalla tavallaan. Voit olla yksinäinen, perheelllinen, surun tai ilon keskellä. Tämä sanoman äärelle pysähdytään hetkeksi omiin oloihimme.
Iloitse kaikesta mitä Herra on sinulle antanut, elämästä, perheestä, työstä, ravinnosta, terveydestä. Myös niistä vastoinkäymisistä, jota kohdallesi annetaan. Hän vapauttaa sinut kaikesta ahdistuksesta, kun sen aika tulee. Elämä on kätkettynä meiltä, sen salaisuutta emme aina ymmärrä.
Joulu on ovella. Avaa tämä ovi, riemuitse ja ylistää Jumalaa, Vapahtajasta. Hänen raukkautensa sinua kohtaa on ansaitsematonta Ps. 98:1-4. Kunnia Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, iankaikkisesta iankaikkiseen, Aamen. Toivotan sinulle joulun rauhaa, tämän pienen runon muodossta.
Seimen lapsi!
Seimen lapsen syntymää, nyt juhlistamme tärkeää.
Betlehemin tähti johdattaa, meidät seimen lapsen luo. Hän esikinen lapsi, Isän äidin toivo on.
Hän toiveen täyttää; Isän äidin, lahjan antaa ikuisen.
Hän on Kristus, herra. Tämä on merkkinä teille. te löydätte lapsen, joka makaa kapaloitna seimessä. "Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen; Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa, Luuk 2:1-20.
Enkelin ilmoitaa meille Joulun sanoma. Sanomaa seimen lapsesta, joka on olea meidän kaikkien Vapahtaja. Tätä suurta syntymä juhlaa olemme juhlistamassa, jokainen omalla tavallaan. Voit olla yksinäinen, perheelllinen, surun tai ilon keskellä. Tämä sanoman äärelle pysähdytään hetkeksi omiin oloihimme.
Iloitse kaikesta mitä Herra on sinulle antanut, elämästä, perheestä, työstä, ravinnosta, terveydestä. Myös niistä vastoinkäymisistä, jota kohdallesi annetaan. Hän vapauttaa sinut kaikesta ahdistuksesta, kun sen aika tulee. Elämä on kätkettynä meiltä, sen salaisuutta emme aina ymmärrä.
Joulu on ovella. Avaa tämä ovi, riemuitse ja ylistää Jumalaa, Vapahtajasta. Hänen raukkautensa sinua kohtaa on ansaitsematonta Ps. 98:1-4. Kunnia Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, iankaikkisesta iankaikkiseen, Aamen. Toivotan sinulle joulun rauhaa, tämän pienen runon muodossta.
Seimen lapsi!
Seimen lapsen syntymää, nyt juhlistamme tärkeää.
Betlehemin tähti johdattaa, meidät seimen lapsen luo. Hän esikinen lapsi, Isän äidin toivo on.
Hän toiveen täyttää; Isän äidin, lahjan antaa ikuisen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
